Patvinsuon kansallispuisto: Patvinkierto

Patvinsuon kansallispuisto on sekoitus ikiaikaista suomystiikkaa, hiekkarantoja hiekkarantojen perään ja aistit valppaana pitävää tunnetta, vähän pelkoakin, mutta samalla odottavaa jännitystä nähdä karhuja. Reittivaihtoehtoja on useita, joihin voit tutustua Luontoon.fi -sivulla. 

 

Säiden lämmittyä ja lumien sulettua, koin voimakkaan halun lähteä yön yli retkille. Patvinsuolla olen käynyt päiväretkillä Suomujärven ympäri kulkeavalla Suomunkierrolla ja karpaloita keräämässä. Sain vinkkiä soiden ympäri kulkevasta Patvinkierrosta ja se tuntui tähän tilanteeseen sopivalta retkeltä touko - kesäkuun vaihteeseen. Edellisenä iltana pakkasin rinkan yhden yön retkeä varten ja töitten jälkeen ajelin Patvinsuon Lahnalammen pysäköintipaikalle. Reitin pituudeksi tuli kaikenkaikkiaan reilut 30 km.

Lahnalampi - Kurkilahti

Olin suunnittelemaani kellon aikaa myöhemmin parkkipaikalla, joten kiireessä vaihdoin vaatteet ja lähdin viitan osoittamaan suuntaan. Ja heti pääsin suolle! Pienehkön suotaipaleen jälkeen polku nousi vähän korkeammalle metsään. Samalla mietin, että jaksankohan ja ehdinkö ennen pimeää Majaniemeen. En halua pimeassä, väsyneenä ja nälkäisenä pystyttää leiriä. Rupesin katsomaan karttaa ja ei mennyt pitkään, kun tajusin lähteneeni päinvastaiseen suuntaan, mitä olin suunnitellut. Viitat olivat niin selkeät ja varmaan moni kiertääkin reitin myötäpäivään.


Tulin pian ensimmäiselle nuotiopaikalle ja siellä olikin jo pieni telttakylä pystyssä. Jatkoin matkaa ankarasti pohtien, missä viettäisin yöni. Matka olisi suurinpiirtein sama Majaniemeen myötäpäivään kulkiessakin.... Mutta mutta.. Matkalla oli aika monta geokätköä, joten aikaa menisi enemmän. Matka Majaniemeen alkoi tuntua liian pitkältä, joten päätin poiketa Suomujärven rannalla olevalle uimarannalle yöpymään.

Näin jälkeen päin ajateltuna, reitin kulkeminen olisi ollut kyllä vähän mielekkäämpään vastapäivään. Silloin olisi ikävimmät maisemat ja etapit tulleet ensin ja toiselle päivälle olisi jäänyt enemmän aikaa kätköilyyn ja väsyneenä olisi nauttinut matkasta enemmän kauniimmissa maisemissa.
Lahnalammen ja Suomujärven väliseen matkaan mahtui kauniita suomaisemia ja metsäisiä etappeja. Ja täytyy kiittää kätköilyharrastusta, koska taas kerran pääsin kauniiseen paikkaan, samalla kun sain nimimerkkini rustattua vihkoon.

Suomujärven uimarannan läheisyydessä kulkee autotie ja paikalla on myös asuntoautoille parkkipaikka. Silti paikka oli rauhallinen. Telttakuntia oli pari lisäkseni. Rannalla on viihtyistä keittokatos, jossa voi tehdä tulet palovaroitustenkin aikaan. Suomun tuvalle on matkaa pari kilometriä.

Edit* Nykyisin Kurkilahden uimarannalla on telttailukielto!

Tämän vuoden ensimmäinen telttayöni oli levoton. Koti-ikäväkin vähän vaivasi, joka on tullut uudeksi seuralaiseksi retkilleni. Kuuntelin tuulta ja aaltojen loisketta, jotka rauhoittuivat yöksi. En osaa nukkua korvatulpat korvissa, koska silloinhan en pystyisi olemaan varuillani. Kärsin mielummin vähän huonosti nukutusta yöstä. Yleensä aamulla saa sitten nukuttua paremmin.

Kurkilahti - Majaniemi

Aamulla jatkoin matkaa samaa polkua, mitä tulin koska unohdin vaellussauvat matkalle. Onneksi reittiä pystyin jatkamaan Olkkosensaaren kohdalta kohti Majaniemeä. Vaivanani ollut juoksijan polvi antoi merkkiä jo edellispäivänä, joten vähän jännitti, pystynkö menemään koko matkan. Majaniemen lähettyvillä olisi mahdollisuus kävellä autotielle, jos hätä tulisi.

Aika pian pääsin todellakin s u o l le, jota olin odottanut. Toki suota oli näkynyt jo pitkin matkaa, mutta nyt aukeni avosuo, jonka halki pääsi kulkemaan pitkospuita pitkin. Jos haluaa tehdä pikavisiitin suolle, voi jättää auton uimarannan parkkiin ja kävellä siitä esimerkiksi Teretin lintutornille tai laavulle ja kävellä takaisin samaa reittiä pois. Matkaa yhteen suuntaan on noin 3,5 km. Minä voisin sellaisesta retkestä tykätäkin, jos en voisi jäädä yöksi. Aikaahan noihin maisemiin saa menemään aurinkoisena ja lämpimänä päivänä. Ja suolla on silloin todella lämmin!

Lämmin sää ja pitkospuut houkuttelevat valitettavsti myös käärmeitä loikoilemaan ja yhtä kyytä sitten säikähdinkin. Tömistelin automaattisesti jalkojani ja loikkasin käärmeen ohi. Käärme ei tainnut olla moksiskaan, mutta polveni nyrjähti sen verran, että vauhtia oli hidastetava. Autolle oli vielä matkaa noin 15 km Teretistä ja lähimmälle autotielle noin 6 km, joten jatkoin matkaa hitaasti polvea kuunnellen.

Teretin lintutorni oli suljettu (koronan vuoksi), eikä kipeällä jalalla sinne tehnyt mieli kiivetäkään. Pidin pidemmän ruokatauon Teretin laavulla.

Jos haluaa viettää yön suomaisemissa, Teretin laavu vaikutti siihen sopivalta. Huussin lisäksi siellä oli myös kaivo, mutta sen vesi sopii vain nuotion sammuttamiseen.


Vihdoinkin Majaniemessä! Täällä piti olla edellinen yö ja ihana paikka se olisi ollutkin. Edellisinä viikonloppuina siellä oli ollut ollut yöpyjiä todella paljon, joten ehkä se Suomujärven rauha oli ihan hyvä vaihtoehto. Vaika Patkinsuon kansallispuisto jo nimessäänkin viittaa soihin, täällä on kaksi, ihanaa kirkasta järveä hiekkarantoineen: Koitere ja Suomunjärvi.

Majaniemi - Lahnalampi

Polvikipu tuntui hellittävän ja uskoin pystyväni kävelemään autolle saakka. Majaniemen jälkeen maisema taas muuttui. Koitere pilkisteli pitkin matkaa, kun polku kulki niittymäisen alueen halki. Luonto oli puhjennut herkkään vihreään huntuun ihan siinä muutaman päivän sisällä.

Loppumatka Lahnalammen pysäköintipaikalle oli mielestäni vähän ikävä. Väsyneenä ei oikein jaksa innostua mäntykankaista, aukkohakkuista ja ampuma-alueista. Patvinsuon kansallispuisto rajoittuu joiltain osin hiienvaaran ampuma-alueeseen. Alueella retkeillessä kannattaa ottaa huomioon, että kaikkina aikoina alueen halki ei voi kulkea. Pitkospuut olivat myös huonot, mutta uudet olivat jo odottamassa paikoilleen asennusta. Matkalla on kuitenkin vetolautta, joka tuo aina mukavaa vaihtelua matkan tekoon. Nyt tosin risteilymatka oli aika lyhyt.

Lopulta pääsin autolle ja huokasin helpotuksesta. Pääsin omin jaloin pois. Karhuja ei tällä kertaa sattunut samoille mättäille. Ehkäpä seuraavalla kerralla, sillä Patvinsuon kansallispuisto tarjoaa paljon nähtävää vielä moneksi kertaa. Ja näytti lakkakin kukkivan runsaasti...

Soihin liittyy paljon erilaista mytologiaa. Suota on pidetty porttina tuonpuoleiseen, virvatulet näyttävät suolle haudatun aarteen... Lue lisää suon kulttuurista ja symbolisista merkityksistä esimerkiksi Luonto-liiton metsäblogista .